Nykyään jo kaikki uudemmat ja vanhatkin sarjat pystyy näkemään uusintoina muutaman vuoden päästä joko ensiesityksestä, tai viime pyörityskerrasta. Kuitenkin, olen huomannut uuden ilmiön kauppojen hyllyllä. Jopa ihan tavallisen Prisman hyllyiltä löytää jo kymmenien eri sarjojen boksiversiot, riippumatta siitä onko noita sarjoja edes suomessa vielä kokonaisuutena tai ollenkaan esitetty.

Tälläisellä trendillä on sekä hyvät että huonot puolensa. Monet perheet katsovat varmasti yhdessä hittisarjoja, otan esimerkiksi Pako sarjan, se kun esitettiin tossa jonkin aikaa sitten. Näin esimerkkitilanteena, perh tuijottaa TV:stä kolmannen jakson, isä, tai miksei äitikin pyytää puolitosissaan lisää, kunhan on ensin harmitellut jakson loppumista. Perheen vierestä seurannut teinipoika kertoo, että koko ensimmäisen kaupen parikymmentä jaksoa saisi kaupasta neljälläkymppiä, ja esittää katsottavan määrään elokuvavertauksen. Hän ei tietenkään tunnusta tuijottelevansa itse waretettuja kolmannen kauden jaksoja, ja huomena ensimmäiseksi perhe käy yhdessä ostamassa boksin. ensi yönä ei nukuta pätkääkään, eikä töihin/kouluun ehdi ajoissa, jos ollenkaan.

Sen jälkeen on varmasti suhteettoman hyvä olo, mutta entäpäs ne negatiiviset puolet, kolupäivän skippaaminen sellainen kun ei ole. No, eiköhän puolet TV sarjan jännityksestä ole juuri se jaksojen välinen odotus, yllätyksellisyys. Ennen, kun jokainen jakso oli itsenäinen kokonaisuus tälläistä jännitettä ei syntynyt, eikä tarvetta bokseille ollut. Nykyaikana juuri jännite on tarpeen, ja mitä meille tapahtuu, jos emme kestä sitä vaan murumme paineen alla ostaman taas yhden boksin turhaan. Kestäkää kaikki, kyllä se siitä, vaikka seuraavaan jaksoon on enää viikko, sillä olen varma sitä, että hyvä sarja vaatii odotusta, ei putkea kuin vasta toisella keralla. unohdin muuten katsoa 24 viime jakso. Nyt pitää hankkia boksi